Nimeni on Anneli Aaltonen. Olen toiminut Papajassa yrittäjänä, kultaseppänä ja suunnittelijana jo 23 vuoden ajan ja saanut kunnian toteuttaa monien satojen ihmisten sormustoiveita. Inspiroidun ihmisistä ja eniten työssäni pidän kohtaamisista asiakkaideni kanssa, siitä että voimme yhdessä keskustella millaista korua lähdetään yhdessä luomaan.
Pääpaino on erityisesti kihla- ja vihkisormusten suunnittelussa mittatilaustyönä. Ne ovat hyvin henkilökohtaisia ja niihin on latautunut paljon merkitystä ja monenlaisia tarinoita. Joissain sormuksissa saattaa olla useampiakin tarinoita, jos niissä on käytetty esimerkiksi perintönä saatuja koruja.
Viime vuosina olen päässyt suunnittelemaan lukuisia hyvin erinäköisiä sormuksia, joihin olemme yhdessä asiakkaan kanssa valinneet erivärisiä ja -muotoisia kiviä. Tätä linjaa haluan jatkaa ja kehittää myös jatkossa ja siksi suunnittelin keväällä tämän Tarina -sormuksen, jonka lähtökohtana oli puhtaasti omat mieltymykseni. Pidän itse eniten keltakullasta ja halusin yhdistää siihen lämpimiä ja vaaleita värejä. En halunnut tehdä sormusta, jossa olisi vain yksi keskuskivi vaan halusin muodostaa erivärisistä ja -muotoisista kivistä polun, oman Tarinani.
Tarina-sormus (kuva yllä). 18 k keltakulta, timantit ja Montana -safiirit. Hinta 1850 euroa.
Minun tarinaani kuuluu työn ohessa tärkeänä osana musiikki. Olen soittanut pianoa pienestä asti ja musiikista pitikin alun perin tulla minulle ammatti, mutta toisin kävi. Kultasepän työhön pääsin tutustumaan Västra Nylands Folkhögskolanissa vuonna 1994 ja seuraavana syksynä aloitin opinnot Lahden muotoiluinstituutin kultasepänalan laitoksella. Vuonna 2000 valmistuin kultasepäksi sekä koru- ja esinemuotoilijaksi.
Musiikki on kuitenkin jäänyt elämääni vahvasti harrastuksena. Pianon soiton lisäksi minua on alkanut kiehtoa sellon soittaminen ja viime syksynä rohkaistuin vuokraamaan sellaisen Vuokrasoitin Helsingistä. Kerran viikossa saan opetusta ihanalta Helmiltä, jota ilman olisin saattanut jo luovuttaa. Helppoahan se soittaminen ei ole, mutta niin mielenkiintoista!
Henkisestä hyvinvoinnista pidän huolta myös luonnossa liikkumisella. Olen siinä onnekkaassa asemassa, että saan ja voin kulkea työmatkani pyörällä Helsingin upean Keskuspuiston halki. Metsässä polkiessa on helppo vapauttaa ajatukset ja keskittyä luonnon tuoksuihin, ääniin ja väreihin.
Haluan jakaa lisää tarinoita sormuksista ja työstäni tulevissa blogikirjoituksissani, joissa tulen käsittelemään mm. seuraavia aiheita:
Kivien valinnasta. Pitääkö vihkisormuksessa olla timantti?
Vihkisormus ilman kiviä – kun pääosassa on muoto.
Mitä materiaalia kihlasormuksen pitää olla? Pitääkö kihlasormusten olla samanlaiset?
Sormuksen teettäminen omasta kullasta tai perintökoruista.
Kosinta: sormuksella vai ilman?
Yksi vai kaksi sormusta? pitääkö olla myös vihkisormus?
Otan lisäksi mielelläni vastaan ehdotuksia aiheista ja kommentteja kirjoituksistani!
